Starttiopetuksen matematiikkaa PDF Tulosta

Leena Grönroos, starttiopettaja

Souturetki matikkaan

Starttiluokan matematiikkaa voisi kuvata souturetkeksi. Joka syksy aloitan uuden retken uusien oppilaiden kanssa. Noudan jokaisen eri laiturilta ja jatkamme matkaa yhdessä. Tärkeää on olla turvaliivit yllä, että uskaltaa olla mukana vaikka olisi kova aallokko. Välillä liian kovan ristiaallokon yllättäessä joudutaan luovimaan ja joku saattaa pudota yli laidan. Silloin joudutaan huopaamaan ja noukkimaan pudonnut mukaan, ja taas matka jatkuu. Toisinaan saatan itse luotsata veneen karille ja taas joudutaan huopaamaan, että päästään eteenpäin. Kevään tullessa toivotaan, että jokainen pääsisi isompaan laivaan seuraavana syksynä. Ne jotka eivät ehtineet, jatkavat pienveneellä.

Starttiluokka on tarkoitettu koululykkäyksen saaneille lapsille, joiden katsotaan hyötyvän vuoden pienluokkatyöskentelystä. Valinta starttiluokalle tapahtuu lapsen tutkineen psykologin tai lääkärin lausunnon perusteella opetusvirastossa. Starttiluokan toiminnasta hyötyvät eniten lapset, joilla on lieviä oppimisvaikeuksia, kielellistä erityisvaikeutta, motorista erityisvaikeutta tai hahmotusvaikeuksia tai fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kypsymättömyyttä. Päätavoitteena on luoda lapselle onnistumisen kautta myönteinen oppimisasenne ja luottamus itseensä, jotta hän pärjäisi seuraavana vuonna ensimmäisellä luokalla.

Vuotta säädettyä myöhemmin aloittavien lasten opetus on esiopetusta, joten opetus noudattaa esiopetussuunnitelman perusteita. Tärkeimmiksi asioiksi matematiikan opettamisessa starttiluokalla koen turvallisen ilmapiirin, asioiden kielellistämisen ja konkretisoinnin sekä kaikilla aisteilla toimimisen. Pidän myös tärkeänä lapsen oman ajattelun kehittämistä, jolloin opettajan rooli muuttuu pikemminkin ohjaajan rooliksi. Suurella osalla oppilaista on kielellisiä vaikeuksia, ja heille on erityisen tärkeää, että asioilla on nimet ja puhutaan, mitä tapahtuu. Tärkeää on kuitenkin varmentaa eri ympäristössä tai eri välineillä, onko lapsi oikeasti oppinut jotain vai suoriutuuko hän ulkomuistin varassa. Oppimista tapahtuu yksilöllisesti eri aistikanavia käyttäen ja mitä useamman kanavan kautta asioita tuodaan esille, sen varmempaa oppiminen on.

Vaikka jokaiselle lapselle laaditaan oma oppimissuunnitelma, käytännössä suurin osa asioista tehdään yhdessä. Toisto ja kertaus ovat avainasemassa oppilailla, joilla on nimeämisen vaikeutta ja muistamisen ongelmia. Myös matematiikan opettamisessa korostuu muistin ja erilaisten oppimisstrategioiden kehittäminen.

On myös tärkeää välillä varmistaa, ymmärtääkö lapsi sanat joita opettaja käyttää. Itse esimerkiksi käytin koko syyslukukauden puheessani sanaa luku monessa yhteydessä. Olin pyytänyt oppilaita luettelemaan lukuja yhdestä kymmeneen ja kuvittelin sanan oleva selkeä kaikille. En ollut erityisesi kertonut, mitä sana tarkoittaa vaan oletin sen olevan tutun. Oppilaat pystyivät toimimaan ohjeiden mukaan, koska he ymmärsivät vihjeen "yhdestä kymmeneen". Kun sitten helmikuussa opetin uuden leikin ja pyysin oppilaita arvaamaan, mitä lukua ajattelen lukuvälillä 1–10 ja he saavat kysyä onko se suurempi kuin tai pienempi kuin jokin luku, erä oppilas meni hyvin hiljaiseksi. Kyseinen oppilas on hyvä matematiikassa ja ihmettelin, miksi hän ei vastaa. Toistin tehtävän moneen kertaan, ja vihdoin hän sai sanottua: "Ope mä en ymmärrä mitä se sana luku tarkoittaa". Silloin oivalsin etten ollut edes opettanut, mikä on luku ja mikä numero. Olin kuitenkin iloinen, että kyseinen oppilas uskalsi sanoa ettei hän ymmärrä.

Starttiluokan arki on kaikin tavoin huopaamista ja soutamista, mutta parhaimman palkinnon saan itse kun huomaan jonkun oivaltaneen jotain ja iloitsevan omasta osaamisestaan.